IMG_6443.jpg


Olemme tottuneet näkemään ristejä eri puolilla maatamme — eri yhteyksissä. Risti on merkeistä eli symboleistamme yksi yleisimpiä. Se näkyy niin kirkkojen torneissa kuin hautuumaillakin. Siinä yhtyvät kaksi suuntaa: ylhäältä alaspäin ja vaakasuorasti oikealta vasempaan tai päinvastoin. Tai vaikkapa kaikki neljä pääilmansuuntaa: etelästä pohjoiseen, idästä länteen. Kun linjat kohtaavat eli risteävät, syntyy ristin kuvio.


Harrastan valokuvaamista. Kuvaan lähes aina, kun saan siihen mahdollisuuden. Viikko sitten vietin vapaapäiviä käsivarren Lapissa. Kilpisjärveltä oli verrattain lyhyt matka Jäämeren rantaan Skibotn-vuonolle. Meri velloi vapaana keväisen auringon kullatessa syvänsinisiä aaltoja. Auringon häikäisyssä otin muutaman otoksen, johon yritin mahduttaa sekä meren että vuonoa ympäröivät lumiset jättiläistunturit. Jäin jännittämään, mitä kuvista tulisi.


Kotona arvioin ja siirsin kuvia koneelle kevyesti muokkauksella raikastettaviksi. Maisema oli niin kaunis, että kuvatkin tuntuivat onnistuneilta. Paras niistä sisälsi jotakin merkillistä: Aalloilla näytti kelluvan risti ja siihen suuntautui pilvien raosta aurinko kuin valokeilana usvasta. Kuvassa oli risti ja ylösnousemus.


Pääsiäisaamun ihme oli tyhjä hauta. Iloinen viesti kuulutettiin opetuslapsille ja myöhemmin koko maailmalle: Herramme Jeesus Kristus on noussut ylös kuolleista. Meidän puolestamme viattomana uhrina kuolleen Vapahtajan, syntiemme sovittajan, tehtävän koko kuva alkaa kirkastua. Hänestä ei tullut maallista kuningasta eikä hän käynyt maallisia taisteluita. Hän kävi taistelun kuoleman ja pimeyden valtoja vastaan ja sai voiton. Kristus nousi kuolleista ja voitti kuolemalla kuoleman vallan.


”'Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.’ Silloin he muistivat, mitä Jeesus oli puhunut.” (Luuk. 24:7-8) Haudalle tulleet naiset ja opetuslapset ymmärtävät vasta vähitellen, mitä oli tapahtunut ja mitä se merkitsi. Siksi on luonnollista, että mekin iloitessamme tänään pääsiäisen sanomasta, alamme vasta hiljalleen, yhä enemmän ymmärtää mistä Jeesuksen Kristuksen ylösnousemisessa on kyse.


Sisintä ei tarvitse pakottaa pitkänperjantain suruun tai pääsiäisaamun iloon, ei ennenkuin se itse haluaa. Kolmiyhteinen Jumala tuntee tiemme ja taivuttelee meidät kohta kohdalta ymmärtämään sen, mikä on meille tarpeen. Ehkä käymme torkkumassa Getsemanessa tai hiilivalkealla Litostrotonilla häpeämme osallisuuttamme koko asiaan. Ennemmin tai myöhemmin Jumalan armo kohtaa meidät ristin juurella. Kun ymmärrämme tarvitsevamme ristillä vuotanutta Jeesuksen sovintoverta, alamme nähdä myös tyhjän haudan ja ylösnousemuksen ihmeen.


Iloitessamme ylösnousemuksen ihmeestä saamme luoda katseemme ristiltä tyhjän haudan kautta taivaaseen saakka. Sama Jumalan valtava voima, joka toimi Jeesuksen ylösnousemuksessa, vaikuttaa myös meissä Hänen yhteyteensä kastetuissa. ( Ef. 1:17-21)


”Minä rukoilen, että Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja näkemisen hengen, niin että oppisitte tuntemaan hänet, ja että hän valaisisi teidän sisäiset silmänne näkemään, millaiseen toivoon hän on meidät kutsunut, miten äärettömän rikkaan perintöosan hän antaa meille pyhien joukossa ja miten mittaamaton on hänen voimansa, joka vaikuttaa meissä uskovissa. Se on sama väkevä voima, jota hän osoitti herättäessään Kristuksen kuolleista ja asettaessaan hänet istumaan oikealle puolelleen taivaassa, ylemmäksi kaikkia valtoja, voimia ja mahteja, ylemmäksi kaikkia herruuksia, jotka mainitaan tässä ja tulevassakin maailmassa. ( Ef. 1:17-21)”


Pentti Tepsa

Kemijärven kirkkoherra