Keväiset purot puhkaisevat itsensä esiin kinosten alta. Pälvet pilkistelevät vaaran rinteillä. Lumen ja jään valta väistyy. Kirkas jääpuikko tipahtaa räystäältä, murtuu palasiksi ja sulaa asfaltilla vesilammikoiksi. Aurinko lämmittää myös ihmismieltä. Ehkä joitakin jääpatoja murtuu, ja myös sisimmän sulat vedet lähtevät liikkeelle. 

Joutsenet ovat palanneet tuttuun kotiinsa lähelle joen sulapaikkaa. Muuttolinnuista vanha kansa osasi laskea kevään etenemistä. Huikean pitkiltä muuttomatkoiltaan linnut tietävät palata täsmälleen oikeaan paikkaan. 

Jeesus kertoi opetuslapsilleen menevänsä edeltä taivaan kotiin: "Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen." (Joh. 14:1-4) 

Meidän iankaikkinen kotimme on taivaassa, siellä, mihin Jeesus kulki edeltä. Ristiinnaulittuun ja ylösnousseeseen Vapahtajaan uskomalla ja turvautumalla voimme oppia tuntemaan sellaisen Taivaan Isän, joka antaa syntimme anteeksi ja kutsuu meitä kotiin. 

Opetuslapsista Tuomas, joka uskalsi kysyä, tiedusteli Herralta reittiä ikuiseen kotimaahan. Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. (Joh. 14:6) Tuntemalla Vapahtajan tulemme tuntemaan myös tien Isän luokse taivaaseen. Se tie on totuudellinen ja aito. Sen tien kulkijalle Kristus on elämä. 

Pentti Tepsa Kemijärven kirkkoherra