Kirkossa aloitettiin paastonaika keskiviikkoillan tuhkamessussa. Rukouksissa ja luetuissa Raamatun teksteissä uppouduttiin syvälle katumukseen. Alttarin äärellä otsaan piirrettiin tuhkalla risti tuon mielenmuutoksen merkiksi. Ulkoisen merkin on tarkoitus vahvistaa sisäistä pyrkimystä.

Tämä tehokas aikamme asettaa ihmisille kovia menestymisen paineita. Usein vain kulissien on oltava kunnossa, eikä mitään sovi myöntää, vaikka syvältä silmistä saattaakin kuultaa epätoivo. Ihmisten ajatellaan luonnostaan etenevän yrityksen ja erehdyksen kautta. Tähän menestystiehen eivät määritelmällisesti näytä sopivan käsitteet synti, syyllisyys tai katumus.

Eräs tuttava totesi, että hänen mielestään katumus on niitä turhimpia tunteita. Niin varmaan onkin, jos miellämme katumisen vain itsesäälin kaltaisena tuntemuksena. Aidosti katuva ihminen ei kuitenkaan puolustele tai säälittele itseään, vaan ottaa vastuun virheistään. Hän katsoo tosiasioita silmiin ja haluaa sanoutua irti siitä, mikä on väärin. Muutos tulee mahdolliseksi, jos uskaltaa perehtyä oman sisimpänsä tilaan.

Pohjimmiltaan syyllisyytensä myöntämisestä ei ole todellista hyötyä, ellei samalla löydä anteeksiantamusta. Omantunnon kipu ei parane villaisella painamalla tai tyynnyttelevillä selityksillä. Ei syyllisyyteensä heränneitä pitäisi silti pelotellakaan, sillä pelko sitoo meidät vain tiukemmin menneeseen. Armon löytäminen vaatii rohkeutta pyytää anteeksi loukatulta lähimmäiseltä ja Jumalalta.

”Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme.” (Hepr. 4:16) Tuomion sijasta Jumala tarjoaa meille syntien anteeksiantamusta Jeesuksen sovintouhrin tähden. Me saamme omaksemme Kristuksen rakkauden, joka uudistaa meitä.

Vapahtajan puoleen saamme huutaa silloinkin, kun sisin syyttää eikä anna rauhaa, tai silloin kun kiusaukset tuntuvat käyvän yli voimien. Hänen armonsa kantaa aivan koko matkan.

Huominen sunnuntai on 1. paastonajan sunnuntai. Aiheena on Jeesus, kiusausten voittaja Päivän latinankielinen nimi invocavit (= hän huutaa minua) tulee tämän sunnuntain psalmin alusta (Ps. 91: 15). Sunnuntain evankeliumissa (Matt. 4:1-11) kerrotaan Jeesuksen koettelemuksista autiomaassa. Häntä houkuteltiin pettämään kutsumuksensa, mutta hän voitti kiusaukset. Kiusaaja ei jätä rauhaan nykypäivänkään ihmistä, mutta apumme on Kristus, kiusausten voittaja.

Pastori Pentti Tepsa