LUVASSA KIRKASTUVAA -HELLE HELLII PIHAMAATA

Asiat voi alkaa nähdä väärin. Vääristävät peilit ja silmälasit lienevät tunnetuimpia esimerkkejä. Myös asenteet ja ennakkoluulot voivat vääristää näkökulmaa. Eräs ajattelija toteaa, että vasta rakastunut ihminen näkee maailman oikein, näkee elämän kauneuden. Usein myös kaipauksesta käsin ymmärtää syvemmin.

Ihmistä ei voi selittää tyhjentävästi syy-seuraus -periaatteella. Myös pyrkimykset selittävät. Pieneltä osin minun maailmaani muutti tänään toukokuun helle. Kaikki silmissä kasvaa, maailma täyttyy toivosta ja lintujen laulusta. Samalla tavoin usko muuttaa tapaa nähdä todellisuus.

Johanneksen evankeliumissa Jeesus opettaa asioiden kirkastumisesta: " Isä, kirkasta sinä nyt minut, ota minut luoksesi ja anna minulle se kirkkaus, joka minulla oli sinun luonasi jo ennen maailman syntyä. "Minä olen ilmoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit minulle. He olivat sinun, ja sinä uskoit heidät minulle. He ovat ottaneet omakseen sinun sanasi ja tietävät nyt, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on tullut sinulta. Kaiken sen, minkä olet puhuttavakseni antanut, minä olen puhunut heille, ja he ovat ottaneet puheeni vastaan. Nyt he tietävät, että minä olen tullut sinun luotasi, ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt." (Joh. 17:5-8)

Kolmiyhteinen Jumala toimii, jotta eläisimme ja olisimme Hänen ominaan. Nimen tunteminen on Jumalan läsnäolon löytämistä, sillä nimi ja läsnäolo liittyvät Raamatun kielessä toisiinsa. Isä kuulee meitä, kun rukoilemme Jeesuksen nimessä, johon muuten sisältyy kielellisesti myös Jumalan pyhä, lausumaton nimi. Evankeliumin vastaanottaminen on Kristuksen kirkkauden vastaanottamista, se muuttaa elämämme kuvaa. Avaudumme Jumalan armolle.

Pentti Tepsa

vt. kirkkoherra

Kemijärven seurakunta

​