SINISTÄ JOULUA

Näen ikävän kuin kahdenlaisen sinisen.

Toinen on kylläistä, latteaan pintaansa pysähtyvää,

toinen syvää, kuin pitkälle vaellukselle

-uusiin löytöihin kutsuvaa.

Jälkimmäinen ansaitsee nimen kaipaus,

se on kutsukortti elämän juhlaan,

"elämän ruhtinasöihin" sanoisi Waltari.

Eikä se sini enää vain viittaa johonkin

-siinä on läsnäolo.

                                     Pentti Tepsa