Paahteisen hellepäivän ilta heinäkuussa. Koko Kemijärven seutu lepää kuparinsävyisessä valossa.

Tänään luin ja syvämietiskelin psalmia 58. Teksti on pelottavaa luettavaa: vääryyden tekeminen toisille ja syyttömien syyttäminen valheellisesti saa ankaria seurauksia. Tähän psalmiin sisältyy myös paljon käännösongelmia, mutta vahva viesti kyllä tulee perille: Jumala ei salli väkivaltaa ja vääryyttä viattomia kohtaan. Sellaisesta on odotettavissa  hirvittävät seuraukset.

Myrkkykäärme on osuva vertauskuva ihmisestä, joka tekee pahaa toisille tai puhuu pahaa toisista. Tehtyään tekonsa eli puraistuaan myrkkyhampaalla käärme seuraa, miten myrkky vaikuttaa. Kun paha sana tai syytös pääsee ihon alle, ihminen reagoi. Parasta olisi, jos voisi olla reagoimatta. Voisiko asian jättää Jumalan hoidettavaksi? 

"Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi -- siellä on koko elämäsi lähde." (Snl. 4:23) Ei pidä päästää pahuuden myrkkyä sydämeen, sillä sisimmässä se tekee pahimmat vauriot.

UT:n ja evankeliumien valossa mainittu psalmi vie tutkimaan ja koettelemaan omaa vaellusta: Olenko ollut vääryydessä mukana? Jeesus pesi opetuslastensa jalat, jopa Juudaksen. Vapahtajamme antoi ristillä elämänsä, jotta me saisimme anteeksi ja ikuisen elämän. Jeesuksen veren kautta on tarjolla uusi elämä, myös rikkoneelle ja syylliselle, joka haluaa tehdä parannuksen. (Vertaa Ps. 58:11)

Pentti Tepsa