Erilaiset remonttiohjelmat ovat varsin yleisiä televisiossa. Onhan niistä hyötyäkin. Voi ajantasaistaa tietonsa korjausmateriaaleista ja tekniikoista. Vaikka ei itse osaisikaan, oppii ainakin, mitä voisi ammattilaisilta kysyä. 

Mielessäni on kahdenlaisia remontoijia: Toiset korjaavat ulkonäköä, toisille taas koko paketti on rakenteita ja kosteussuojauksia myöten tärkeä. Kun luterilaisessa kirkossamme muistetaan reformaatiota, sillä tarkoitetaan teologian tohtori Martti Lutherin reformaatio- eli "uskonuudistusohjelmaa" noin puolen vuosituhannen takaa.

Martti Lutherille kirkon "remontti" tarkoitti vanhoihin perusasioihin palaamista. Se merkitsi Raamatun ja siihen perustuvan vanhan kirkon opetuksen esille nostamista. Kaikki muu vuosisatojen mukanaan tuoma koristelu ja kultaus piti siirtää sivuun, jotta kirkas uskon evankeliumi näkyisi taas. Terve perusta oli Lutherille tärkeämpi kuin se, miltä ulkokuori näytti.

Luther oli aidosti asiansa takana - ei niinkään jotakin vastaan, vaan uskon puolesta. Tosin silloisia katolisen kirkon väärinkäytöksiä vastustaessaan hän joutui kannattajineen roomalaiskatolisen kirkon ulkopuolelle. Nyt, viisi vuosisataa myöhemmin katolisetkin teologit yleensä myöntävät, että kritiikki oli tuolloin aiheellista ja että se on joiltakin osin otettu myös katolisen kirkon uudistuksessa huomioon.

Luther sai remontti-ideansa Raamatun äärellä. Hänen reformatorinen löytönsä oli: "-- Uskosta vanhurskas saa elää." (Room. 1:17) Kysymys oli siitä, että Jeesukseen Kristukseen uskoen Jumalan armoa kaipaava ihminen löytää sydämen rauhan. Tämä raamatunkohta ei Lutherilla eikä apostoli Paavalillakaan rajoittunut vain yksilöön, vaan liittyi heillä kuten alunperin profeetta Habakukillakin myös yhteisöjen uudistumiseen ja selviytymiseen.

Pentti Tepsa
vt. kirkkoherra
Kemijärven seurakunta