Terveyden merkityksen ymmärtää erityisesti silloin, kun sen menettää. Sairaus muuttaa kokemusta elämästä. Ympärillä avautuva arkemme on valitettavasti pääosin suunniteltu kuin terveitä varten. Usein se lisää sairastuneen tai vammautuneen ihmisen ulkopuolisuuden tunnetta ja tuskaa. Vasta viime vuosina esimerkiksi liikuntarajoitteisia on alettu ottaa paremmin huomioon.

Terveenäkin on syytä oppia se viisaus, että sairaus ja terveys ovat suhteellisia olotiloja - usein rinnakkain totta. Sanotaan, että terve on se, jota lääkäri ei ole vielä tarpeeksi tutkinut. Sairaus kuuluu luonnollisena osana elämään, ainakin jossakin vaiheessa, samoin kuin ajallinen kuolema on meidän kaikkien osamme.

Evankeliumit kuvaavat monesti Jeesuksen parantamassa sairaita. Se muistuttaa meitä siitä, että Herramme oli samalla kertaa ihminen ja Jumala. Hän teki jumalallisia ihmeitä. Jeesus meni sairaiden luokse myös sen vuoksi, että hän halusi osoittaa Jumalan rakastavan aivan erityisesti ihmisten hylkäämiä ja sairaita. Tauti, heikkous tai vamma ei tehnyt ihmisistä kirottuja, juuri heidän kanssaan Jeesus puhui uskosta ja Jumalasta.

Lääketieteen tutkimusprofessori Pentti Huovinen on kirjoittanut kirjan, joka ottaa kantaa kysymykseen, voiko rukous parantaa. Kirjan nimi on vastaus: Rukous kannattaa. Siitä näyttäisi olevan joidenkin mielestä tieteellistäkin näyttöä, tiedeartikkelit ja pohdinta ovat kirjassa esillä. Silti Huovinen ei puhu ihmeparantumisista, vaan siitä, miten usko ja sen mukainen elämä edistää terveyttä ja kuinka esimerkiksi esirukouksen on arveltu edistävän potilaiden toipumista. Rukouksen vaikutusta ei voida määritellä eikä todistaa lääketieteen tutkimuksen kautta, sillä rukous ei ole millään mittarilla mitattavissa, vaikutus jää salaisuudeksi.

Rukous kannattaa siksi, että se tuo iankaikkisen ulottuvuuden arkemme keskelle. Emme enää arvioi tilannettamme vain ajallisten heikkouksien ja vahvuuksien perusteella. On tärkeää, että hoito perustuu tieteellisiin tosiseikkoihin, mutta samalla parantuminen on usein myös toivon varassa. Syvin toivomme tai vaikkapa tunteemme ovat totta, vaikka ne eivät ole tieteellisesti määriteltäviä ilmiöitä. Rukouksessa emme voi vaatia Jumalalta tekoja, mutta useat meistä voivat kokemuksensa perusteella liittyä psalmin rukoilijan sanoihin: " Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin avuksi, ja sinä teit minut terveeksi." (Ps. 30:2)

Pentti Tepsa
vt. kirkkoherra, Kemijärven seurakunta

Sunnuntain aihe:
13. sunnuntai helluntaista: Jeesus, parantajamme
Jeesuksen teot todistavat hänen rakkaudestaan ja voimastaan auttaa hädässä olevia ihmisiä.