Kynttilänpäivä


Kynttilänpäivän tekstit ja virret näet klikkaamalla linkkiä: evl.fi/Evkirja.nsf/149183ab2f93c519c225703c0031dbb1/6248f9a305183befc225704a003a0833

 

Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli
Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen
yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä
ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun.  Hengen johdatuksesta hän
tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne
tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen
käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi:
 -- Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä,
niin kuin olet luvannut.
Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,
jonka olet kaikille kansoille valmistanut:
valon, joka koittaa pakanakansoille,
kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.
Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin.
Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: "Tämä lapsi on pantu
koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on
pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on
miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset." 
(Luuk. 2:25-35)
 

Kynttilänpäivä tuntuu pyhäpäivän nimenä hyvältä. Tänä näyttöpäätteiden, loisteputkien ja ledivalojen aikana kynttilä kuulostaa juuri oikealla tavalla vanhanaikaiselta. Hiljaisuuden ja hitauden viljelyn näkökulmasta se on jo itsessään rauhoittava huokaus. Kynttilässä on läsnä lämpö ja valo. Kynttilän liekki on elävä, tyyneyttä vaativa ja sitä ympärilleen levittävä.

 

Kynttilänpäivänä evankeliumi kutsuu meidät temppeliin, jossa vanha Simeon kohtaa Jeesus–lapsen vanhempineen. Hurskaan vanhuksen rukous ja odotus temppelissä on täyttynyt. Simeonin lyhyt kiitosvirsi on Uuden testamentin kauneimpia runoja vanhuudesta ja kuolemasta: ” Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi”. Oikeanlainen rukous ja odotus voi valaista sisimpämme niin, että saamme lähteä rauhassa. Tämän maailman levottomuus ja kyltymättömyys eivät sellaista rauhaa voi antaa.

 

Vanhan Simeonin esimerkkiä noudattaen meidänkin on hyvä etsiä ”temppelissä odottamisen” paikkoja. Rukoushiljaisuus ja kolmiyhteisen Jumalan läsnäolo avaa ne toivon näköalat, joiden äärellä tunnistamme Jumalan suunnitelman.

  

 

Pastori Pentti Tepsa